kuhina
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuhina (12)
- vilkas ja moninainen liikehdintä
- Muurahaispesässä kävi melkoinen kuhina.
- Torilla kävi kova kuhina, kauppaa käytiin vilkkaasti ja puheensorina täytti ilman.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkuhinɑ/
- tavutus: ku‧hi‧na
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuhina | kuhinat |
| genetiivi | kuhinan | kuhinoiden kuhinoitten (kuhinain) |
| partitiivi | kuhinaa | kuhinoita |
| akkusatiivi | kuhina; kuhinan |
kuhinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuhinassa | kuhinoissa |
| elatiivi | kuhinasta | kuhinoista |
| illatiivi | kuhinaan | kuhinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuhinalla | kuhinoilla |
| ablatiivi | kuhinalta | kuhinoilta |
| allatiivi | kuhinalle | kuhinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuhinana | kuhinoina |
| translatiivi | kuhinaksi | kuhinoiksi |
| abessiivi | kuhinatta | kuhinoitta |
| instruktiivi | – | kuhinoin |
| komitatiivi | – | kuhinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuhina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
vrt. kuhista
Käännökset[muokkaa]
1. vilkas ja moninainen liikehdintä
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Anagrammit[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuhina
- (taivutusmuoto) monikon essiivimuoto sanasta kuha