kromittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kromittaminen (38)
- teonnimi verbistä kromittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kromittaminen | kromittamiset |
| genetiivi | kromittamisen | kromittamisten kromittamisien |
| partitiivi | kromittamista | kromittamisia |
| akkusatiivi | kromittaminen; kromittamisen |
kromittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kromittamisessa | kromittamisissa |
| elatiivi | kromittamisesta | kromittamisista |
| illatiivi | kromittamiseen | kromittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kromittamisella | kromittamisilla |
| ablatiivi | kromittamiselta | kromittamisilta |
| allatiivi | kromittamiselle | kromittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kromittamisena (kromittamisna) |
kromittamisina |
| translatiivi | kromittamiseksi | kromittamisiksi |
| abessiivi | kromittamisetta | kromittamisitta |
| instruktiivi | – | kromittamisin |
| komitatiivi | – | kromittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kromittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kromittamis- | |