kovittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kovittaminen (38)
- teonnimi verbistä kovittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kovittaminen | kovittamiset |
| genetiivi | kovittamisen | kovittamisten kovittamisien |
| partitiivi | kovittamista | kovittamisia |
| akkusatiivi | kovittaminen; kovittamisen |
kovittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kovittamisessa | kovittamisissa |
| elatiivi | kovittamisesta | kovittamisista |
| illatiivi | kovittamiseen | kovittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kovittamisella | kovittamisilla |
| ablatiivi | kovittamiselta | kovittamisilta |
| allatiivi | kovittamiselle | kovittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kovittamisena (kovittamisna) |
kovittamisina |
| translatiivi | kovittamiseksi | kovittamisiksi |
| abessiivi | kovittamisetta | kovittamisitta |
| instruktiivi | – | kovittamisin |
| komitatiivi | – | kovittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kovittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kovittamis- | |