korroosio
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]korroosio (3)
- ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa materiaalin muuttumista käyttökelvottomaan muotoon
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkorːoːˌsio/
- tavutus: kor‧roo‧si‧o
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korroosio | korroosiot |
| genetiivi | korroosion | korroosioiden korroosioitten |
| partitiivi | korroosiota | korroosioita |
| akkusatiivi | korroosio; korroosion |
korroosiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korroosiossa | korroosioissa |
| elatiivi | korroosiosta | korroosioista |
| illatiivi | korroosioon | korroosioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korroosiolla | korroosioilla |
| ablatiivi | korroosiolta | korroosioilta |
| allatiivi | korroosiolle | korroosioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korroosiona | korroosioina |
| translatiivi | korroosioksi | korroosioiksi |
| abessiivi | korroosiotta | korroosioitta |
| instruktiivi | – | korroosioin |
| komitatiivi | – | korroosioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | korroosio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |