korianteri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
korianteri (6)
- eräs vanhimpia tunnettuja viljelykasveja (Coriandrum sativum), jonka lehtiä ja hedelmiä käytetään mausteena
- sen hedelmä, jota myös virheellisesti siemeneksi kutsutaan
- sen lehti
- (yleisesti) mikä tahansa korianterien (Coriandrum) suvun kasvi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korianteri | korianterit |
| genetiivi | korianterin | korianterien koriantereiden koriantereitten |
| partitiivi | korianteria | koriantereita koriantereja |
| akkusatiivi | korianteri; korianterin |
korianterit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korianterissa | koriantereissa |
| elatiivi | korianterista | koriantereista |
| illatiivi | korianteriin | koriantereihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korianterilla | koriantereilla |
| ablatiivi | korianterilta | koriantereilta |
| allatiivi | korianterille | koriantereille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korianterina | koriantereina |
| translatiivi | korianteriksi | koriantereiksi |
| abessiivi | korianteritta | koriantereitta |
| instruktiivi | – | korianterein |
| komitatiivi | – | koriantereine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | korianteri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- korianteri Kielitoimiston sanakirjassa