konteksti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]konteksti (5)
- asiayhteys, jossa jokin tietty asia tapahtuu tai mainitaan; ympäristö, tausta ja olosuhteet jotka vaikuttavat tapahtumaan
- tapahtuman historiallinen konteksti, raamatullinen konteksti
- Onko ok käyttää tiettyjä sanoja tai näyttää tiettyjä kuvia, jos niillä on nykyisessä kontekstissa rasistisia tai kolonialisitisia vivahteita? (yle.fi)
- Kysymykseen on mahdotonta vastata tietämättä kontekstia.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkont̪ekst̪i/
- tavutus: kon‧teks‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | konteksti | kontekstit |
| genetiivi | kontekstin | kontekstien (kontekstein) |
| partitiivi | kontekstia | konteksteja |
| akkusatiivi | konteksti; kontekstin |
kontekstit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kontekstissa | konteksteissa |
| elatiivi | kontekstista | konteksteista |
| illatiivi | kontekstiin | konteksteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kontekstilla | konteksteilla |
| ablatiivi | kontekstilta | konteksteilta |
| allatiivi | kontekstille | konteksteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kontekstina | konteksteina |
| translatiivi | kontekstiksi | konteksteiksi |
| abessiivi | kontekstitta | konteksteitta |
| instruktiivi | – | kontekstein |
| komitatiivi | – | konteksteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | konteksti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kontekstillinen
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]konteksti
- (taivutusmuoto) sanan kontekst yksikön genetiivi ja partitiivi.