konteksti

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

konteksti (5)

  1. asiayhteys, jossa jokin tietty asia tapahtuu tai mainitaan; ympäristö, tausta ja olosuhteet jotka vaikuttavat tapahtumaan
    tapahtuman historiallinen konteksti, raamatullinen konteksti
    Onko ok käyttää tiettyjä sanoja tai näyttää tiettyjä kuvia, jos niillä on nykyisessä kontekstissa rasistisia tai kolonialisitisia vivahteita? (yle.fi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi konteksti kontekstit
genetiivi kontekstin kontekstien
(kontekstein)
partitiivi kontekstia konteksteja
akkusatiivi konteksti; kontekstin kontekstit
Sisäpaikallissijat
inessiivi kontekstissa konteksteissa
elatiivi kontekstista konteksteista
illatiivi kontekstiin konteksteihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kontekstilla konteksteilla
ablatiivi kontekstilta konteksteilta
allatiivi kontekstille konteksteille
Muut
essiivi kontekstina konteksteina
translatiivi kontekstiksi konteksteiksi
abessiivi kontekstitta konteksteitta
instruktiivi kontekstein
komitatiivi konteksteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

konteksti

  1. (taivutusmuoto) sanan kontekst yksikön genetiivi ja partitiivi.