konsistori
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
konsistori (5)
- yliopiston elin, joka päättää sen hallinnollisista asioista, muodostuu professori-, opiskelija- ja muista jäsenistä
- katolisessa kirkossa tuomioistuin, joka toimii kirkollisissa asioissa ensimmäisenä oikeusasteena
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkonsisˌt̪ori/
- tavutus: kon‧sis‧to‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | konsistori | konsistorit |
| genetiivi | konsistorin | konsistorien (konsistorein) |
| partitiivi | konsistoria | konsistoreja |
| akkusatiivi | konsistori; konsistorin |
konsistorit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | konsistorissa | konsistoreissa |
| elatiivi | konsistorista | konsistoreista |
| illatiivi | konsistoriin | konsistoreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | konsistorilla | konsistoreilla |
| ablatiivi | konsistorilta | konsistoreilta |
| allatiivi | konsistorille | konsistoreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | konsistorina | konsistoreina |
| translatiivi | konsistoriksi | konsistoreiksi |
| abessiivi | konsistoritta | konsistoreitta |
| instruktiivi | – | konsistorein |
| komitatiivi | – | konsistoreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | konsistori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. yliopiston hallinnollinen elin
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- Pieni tietosanakirja. 2, Isopurje - Maskotti / toim. Jaakko Forsman ... [et al.]. Helsinki: Otava, 1926: hakusana Konsistori (Project Runebergissa)