kommando
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kommando (2)
- iskujoukkoon kuuluva sotilas tai poliisi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kommando | kommandot |
| genetiivi | kommandon | kommandojen kommandoiden kommandoitten |
| partitiivi | kommandoa | kommandoita kommandoja |
| akkusatiivi | kommando; kommandon |
kommandot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kommandossa | kommandoissa |
| elatiivi | kommandosta | kommandoista |
| illatiivi | kommandoon | kommandoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kommandolla | kommandoilla |
| ablatiivi | kommandolta | kommandoilta |
| allatiivi | kommandolle | kommandoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kommandona | kommandoina |
| translatiivi | kommandoksi | kommandoiksi |
| abessiivi | kommandotta | kommandoitta |
| instruktiivi | – | kommandoin |
| komitatiivi | – | kommandoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kommando- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kommando-osasto, kommandopipo, kommandoryhmä
Ruotsi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kommando n. (4) (yks. määr. kommandot [luo], mon. epämäär. kommandon [luo], mon. määr. kommandona [luo])