kolahtanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kolahtanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kolahtaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kolahtanut | kolahtaneet |
| genetiivi | kolahtaneen | kolahtaneiden kolahtaneitten |
| partitiivi | kolahtanutta | kolahtaneita |
| akkusatiivi | kolahtanut; kolahtaneen | kolahtaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kolahtaneessa | kolahtaneissa |
| elatiivi | kolahtaneesta | kolahtaneista |
| illatiivi | kolahtaneeseen | kolahtaneisiin kolahtaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kolahtaneella | kolahtaneilla |
| ablatiivi | kolahtaneelta | kolahtaneilta |
| allatiivi | kolahtaneelle | kolahtaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kolahtaneena | kolahtaneina |
| translatiivi | kolahtaneeksi | kolahtaneiksi |
| abessiivi | kolahtaneetta | kolahtaneitta |
| instruktiivi | – | kolahtanein |
| komitatiivi | – | kolahtaneine |