kokka
Katso myös: kökkä |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kokka (10)
- aluksen etuosa, veneen keula
- Emäntä istuu mielellään kokassa.
- Kokkaan oli tehty pieni hytti, jossa saattoi säilyttää veneen tarvikkeita.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkokːɑ/
- tavutus: kok‧ka
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kokka | kokat |
genetiivi | kokan | kokkien (kokkain) |
partitiivi | kokkaa | kokkia |
akkusatiivi | kokka; kokan |
kokat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kokassa | kokissa |
elatiivi | kokasta | kokista |
illatiivi | kokkaan | kokkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kokalla | kokilla |
ablatiivi | kokalta | kokilta |
allatiivi | kokalle | kokille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kokkana | kokkina |
translatiivi | kokaksi | kokiksi |
abessiivi | kokatta | kokitta |
instruktiivi | – | kokin |
komitatiivi | – | kokkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | koka- | |
vahva vartalo | kokka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
etukokka, kokkakaari, kokkamasto, kokkanimi, kokkapuhe, kokkapuomi, kokkapurje, kokkapuu, kokkatuhto, peräkokka, veneenkokka
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kokka Kielitoimiston sanakirjassa
Malta[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kokka f.