koketti

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koketti (5-C)[1]

  1. keimailija

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkoket̪ːi/
  • tavutus: ko‧ket‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koketti koketit
genetiivi koketin kokettien
(kokettein)
partitiivi kokettia koketteja
akkusatiivi koketti;
koketin
koketit
sisäpaikallissijat
inessiivi koketissa koketeissa
elatiivi koketista koketeista
illatiivi kokettiin koketteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koketilla koketeilla
ablatiivi koketilta koketeilta
allatiivi koketille koketeille
muut sijamuodot
essiivi kokettina koketteina
translatiivi koketiksi koketeiksi
abessiivi koketitta koketeitta
instruktiivi koketein
komitatiivi koketteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo koketi-
vahva vartalo koketti-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • koketti Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C