koittava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
koittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä koittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koittava | koittavat |
| genetiivi | koittavan | koittavien (koittavain) |
| partitiivi | koittavaa | koittavia |
| akkusatiivi | koittava; koittavan | koittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koittavassa | koittavissa |
| elatiivi | koittavasta | koittavista |
| illatiivi | koittavaan | koittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koittavalla | koittavilla |
| ablatiivi | koittavalta | koittavilta |
| allatiivi | koittavalle | koittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koittavana | koittavina |
| translatiivi | koittavaksi | koittaviksi |
| abessiivi | koittavatta | koittavitta |
| instruktiivi | – | koittavin |
| komitatiivi | – | koittavine |