kohu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kohu (1)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkohu/
- tavutus: ko‧hu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kohu | kohut |
| genetiivi | kohun | kohujen |
| partitiivi | kohua | kohuja |
| akkusatiivi | kohu; kohun |
kohut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kohussa | kohuissa |
| elatiivi | kohusta | kohuista |
| illatiivi | kohuun | kohuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kohulla | kohuilla |
| ablatiivi | kohulta | kohuilta |
| allatiivi | kohulle | kohuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kohuna | kohuina |
| translatiivi | kohuksi | kohuiksi |
| abessiivi | kohutta | kohuitta |
| instruktiivi | – | kohuin |
| komitatiivi | – | kohuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kohu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: kohuta