kodifikaatio

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Kodifikaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kodifikaatio (3)

  1. (oikeustiede) koonnos, lakien koostaminen yhteen
    Aluevalloituksia pysyvämmäksi saavutukseksi osoittauui Justianianuksen [Bysantin keisari 527–565] kautensa alkuvaiheessa toteuttama roomalaisen oikeuden kodifikaatio. Keisarin asettaman komission työn tuloksena klassisen roomalaisen oikeuden tekstit sekä uudemmat ja Justinianuksen omat oikeuspäätökset koottiin yhteen ja juristeja varten laadittiin ohjekirja.[1]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kodifikaatio kodifikaatiot
genetiivi kodifikaation kodifikaatioiden
kodifikaatioitten
partitiivi kodifikaatiota kodifikaatioita
akkusatiivi kodifikaatio;
kodifikaation
kodifikaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi kodifikaatiossa kodifikaatioissa
elatiivi kodifikaatiosta kodifikaatioista
illatiivi kodifikaatioon kodifikaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kodifikaatiolla kodifikaatioilla
ablatiivi kodifikaatiolta kodifikaatioilta
allatiivi kodifikaatiolle kodifikaatioille
muut sijamuodot
essiivi kodifikaationa kodifikaatioina
translatiivi kodifikaatioksi kodifikaatioiksi
abessiivi kodifikaatiotta kodifikaatioitta
instruktiivi kodifikaatioin
komitatiivi kodifikaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kodifikaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Heikkilä, Tuomas. Itä-Rooma ja Bysantti. Euroopan synty. Keskiajan historia. Edita. Helsinki. 2004. ISBN 951-37-4182-6: s. 46