kitaani
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kitaani (5)
- nykyisen Mongolian, Pohjois-Kiinan ja Venäjän Kaukoidän alueilla 300–1200-luvuilla eläneen kansan jäsen
- heidän kielensä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kitaani | kitaanit |
| genetiivi | kitaanin | kitaanien (kitaanein) |
| partitiivi | kitaania | kitaaneja |
| akkusatiivi | kitaani; kitaanin |
kitaanit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kitaanissa | kitaaneissa |
| elatiivi | kitaanista | kitaaneista |
| illatiivi | kitaaniin | kitaaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kitaanilla | kitaaneilla |
| ablatiivi | kitaanilta | kitaaneilta |
| allatiivi | kitaanille | kitaaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kitaanina | kitaaneina |
| translatiivi | kitaaniksi | kitaaneiksi |
| abessiivi | kitaanitta | kitaaneitta |
| instruktiivi | – | kitaanein |
| komitatiivi | – | kitaaneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kitaani- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. kansan jäsen
|
2. kieli
|
Substantiivi[muokkaa]
kitaani