kirskutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kirskutus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkirskut̪us/
- tavutus: kirs‧ku‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirskutus | kirskutukset |
genetiivi | kirskutuksen | kirskutusten kirskutuksien |
partitiivi | kirskutusta | kirskutuksia |
akkusatiivi | kirskutus; kirskutuksen |
kirskutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirskutuksessa | kirskutuksissa |
elatiivi | kirskutuksesta | kirskutuksista |
illatiivi | kirskutukseen | kirskutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirskutuksella | kirskutuksilla |
ablatiivi | kirskutukselta | kirskutuksilta |
allatiivi | kirskutukselle | kirskutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirskutuksena | kirskutuksina |
translatiivi | kirskutukseksi | kirskutuksiksi |
abessiivi | kirskutuksetta | kirskutuksitta |
instruktiivi | – | kirskutuksin |
komitatiivi | – | kirskutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirskutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kirskutus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä kirskuttaa (kirskut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. kirskuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kirskutus Kielitoimiston sanakirjassa