kippari

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kippari (6)[1]

  1. (merenkulku) pienehkön laivan päällikkö, laivuri
  2. (arkikieltä) jokin päällikkö
    Jalkapallojoukkueen kipparina toimii NN.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkipːɑri/
  • tavutus: kip‧pa‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kippari kipparit
genetiivi kipparin kipparien
kippareiden
kippareitten
partitiivi kipparia kippareita
kippareja
akkusatiivi kippari;
kipparin
kipparit
sisäpaikallissijat
inessiivi kipparissa kippareissa
elatiivi kipparista kippareista
illatiivi kippariin kippareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kipparilla kippareilla
ablatiivi kipparilta kippareilta
allatiivi kipparille kippareille
muut sijamuodot
essiivi kipparina kippareina
translatiivi kippariksi kippareiksi
abessiivi kipparitta kippareitta
instruktiivi kipparein
komitatiivi kippareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kippari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kipparinlakki, kipparinparta, kipparipaita, kipparitakki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kippari Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6