kimaira

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Wikipedia
Katso artikkeli Kimeeri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi[muokkaa]

kimaira (9)[1]

  1. (biologia) kahden eriperimäisen yksilön sulauma, joka syntyy, kun hedelmöittyneet munasolut sulautuvat yhteen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkimɑi̯rɑ/
  • tavutus: ki‧mai‧ra

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kimaira kimairat
genetiivi kimairan kimairojen
(kimairain)
partitiivi kimairaa kimairoja
akkusatiivi kimaira;
kimairan
kimairat
sisäpaikallissijat
inessiivi kimairassa kimairoissa
elatiivi kimairasta kimairoista
illatiivi kimairaan kimairoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kimairalla kimairoilla
ablatiivi kimairalta kimairoilta
allatiivi kimairalle kimairoille
muut sijamuodot
essiivi kimairana kimairoina
translatiivi kimairaksi kimairoiksi
abessiivi kimairatta kimairoitta
instruktiivi kimairoin
komitatiivi kimairoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kimaira-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9