kiljahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiljahtaminen (38)
- teonnimi verbistä kiljahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiljahtaminen | kiljahtamiset |
| genetiivi | kiljahtamisen | kiljahtamisten kiljahtamisien |
| partitiivi | kiljahtamista | kiljahtamisia |
| akkusatiivi | kiljahtaminen; kiljahtamisen |
kiljahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiljahtamisessa | kiljahtamisissa |
| elatiivi | kiljahtamisesta | kiljahtamisista |
| illatiivi | kiljahtamiseen | kiljahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiljahtamisella | kiljahtamisilla |
| ablatiivi | kiljahtamiselta | kiljahtamisilta |
| allatiivi | kiljahtamiselle | kiljahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiljahtamisena (kiljahtamisna) |
kiljahtamisina |
| translatiivi | kiljahtamiseksi | kiljahtamisiksi |
| abessiivi | kiljahtamisetta | kiljahtamisitta |
| instruktiivi | – | kiljahtamisin |
| komitatiivi | – | kiljahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiljahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiljahtamis- | |