Siirry sisältöön

kikkeli

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kikkeli (6)

  1. (lastenkieltä) siitin

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkikːeli/
  • tavutus: kik‧ke‧li

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kikkeli kikkelit
genetiivi kikkelin kikkelien
kikkeleiden
kikkeleitten
partitiivi kikkeliä kikkeleitä
kikkelejä
akkusatiivi kikkeli;
kikkelin
kikkelit
sisäpaikallissijat
inessiivi kikkelissä kikkeleissä
elatiivi kikkelistä kikkeleistä
illatiivi kikkeliin kikkeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kikkelillä kikkeleillä
ablatiivi kikkeliltä kikkeleiltä
allatiivi kikkelille kikkeleille
muut sijamuodot
essiivi kikkelinä kikkeleinä
translatiivi kikkeliksi kikkeleiksi
abessiivi kikkelittä kikkeleittä
instruktiivi kikkelein
komitatiivi kikkeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kikkeli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kikkeli Kielitoimiston sanakirjassa
  • kikkeli Suomen murteiden sanakirjassa
  • kikkeli Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 631 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa