kiintymys
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiintymys (39)
- voimakas henkisen läheisyyden tunne jotakin kohtaan
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiintymys | kiintymykset |
| genetiivi | kiintymyksen | kiintymysten kiintymyksien |
| partitiivi | kiintymystä | kiintymyksiä |
| akkusatiivi | kiintymys; kiintymyksen |
kiintymykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiintymyksessä | kiintymyksissä |
| elatiivi | kiintymyksestä | kiintymyksistä |
| illatiivi | kiintymykseen | kiintymyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiintymyksellä | kiintymyksillä |
| ablatiivi | kiintymykseltä | kiintymyksiltä |
| allatiivi | kiintymykselle | kiintymyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiintymyksenä | kiintymyksinä |
| translatiivi | kiintymykseksi | kiintymyksiksi |
| abessiivi | kiintymyksettä | kiintymyksittä |
| instruktiivi | – | kiintymyksin |
| komitatiivi | – | kiintymyksine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. läheisyyden tunne jotakin kohtaan
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiintymys Kielitoimiston sanakirjassa