läheisyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]läheisyys (40)
- lähellä olemisen olotila
- Pallokentän läheisyys aiheuttaa ajoittaisia meluhaittoja.
- likeisyys
- Vahempien ja lasten läheisyys jatkuu usein koko iän.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlæhei̯syːs/
- tavutus: lä‧hei‧syys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | läheisyys | läheisyydet |
| genetiivi | läheisyyden | läheisyyksien |
| partitiivi | läheisyyttä | läheisyyksiä |
| akkusatiivi | läheisyys; läheisyyden |
läheisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | läheisyydessä | läheisyyksissä |
| elatiivi | läheisyydestä | läheisyyksistä |
| illatiivi | läheisyyteen | läheisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | läheisyydellä | läheisyyksillä |
| ablatiivi | läheisyydeltä | läheisyyksiltä |
| allatiivi | läheisyydelle | läheisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | läheisyytenä | läheisyyksinä |
| translatiivi | läheisyydeksi | läheisyyksiksi |
| abessiivi | läheisyydettä | läheisyyksittä |
| instruktiivi | – | läheisyyksin |
| komitatiivi | – | läheisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | läheisyyde- | |
| vahva vartalo | läheisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
läheisyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi läheinen (vokaalivartalo läheise- ) + johdin -yys