kiepahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiepahtaminen (38)
- teonnimi verbistä kiepahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiepahtaminen | kiepahtamiset |
| genetiivi | kiepahtamisen | kiepahtamisten kiepahtamisien |
| partitiivi | kiepahtamista | kiepahtamisia |
| akkusatiivi | kiepahtaminen; kiepahtamisen |
kiepahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiepahtamisessa | kiepahtamisissa |
| elatiivi | kiepahtamisesta | kiepahtamisista |
| illatiivi | kiepahtamiseen | kiepahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiepahtamisella | kiepahtamisilla |
| ablatiivi | kiepahtamiselta | kiepahtamisilta |
| allatiivi | kiepahtamiselle | kiepahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiepahtamisena (kiepahtamisna) |
kiepahtamisina |
| translatiivi | kiepahtamiseksi | kiepahtamisiksi |
| abessiivi | kiepahtamisetta | kiepahtamisitta |
| instruktiivi | – | kiepahtamisin |
| komitatiivi | – | kiepahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiepahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiepahtamis- | |