kiduttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kiduttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kitua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiduttava | kiduttavat |
| genetiivi | kiduttavan | kiduttavien (kiduttavain) |
| partitiivi | kiduttavaa | kiduttavia |
| akkusatiivi | kiduttava; kiduttavan | kiduttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiduttavassa | kiduttavissa |
| elatiivi | kiduttavasta | kiduttavista |
| illatiivi | kiduttavaan | kiduttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiduttavalla | kiduttavilla |
| ablatiivi | kiduttavalta | kiduttavilta |
| allatiivi | kiduttavalle | kiduttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiduttavana | kiduttavina |
| translatiivi | kiduttavaksi | kiduttaviksi |
| abessiivi | kiduttavatta | kiduttavitta |
| instruktiivi | – | kiduttavin |
| komitatiivi | – | kiduttavine |
Verbi[muokkaa]
kiduttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kiduttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiduttava | kiduttavat |
| genetiivi | kiduttavan | kiduttavien (kiduttavain) |
| partitiivi | kiduttavaa | kiduttavia |
| akkusatiivi | kiduttava; kiduttavan | kiduttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiduttavassa | kiduttavissa |
| elatiivi | kiduttavasta | kiduttavista |
| illatiivi | kiduttavaan | kiduttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiduttavalla | kiduttavilla |
| ablatiivi | kiduttavalta | kiduttavilta |
| allatiivi | kiduttavalle | kiduttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiduttavana | kiduttavina |
| translatiivi | kiduttavaksi | kiduttaviksi |
| abessiivi | kiduttavatta | kiduttavitta |
| instruktiivi | – | kiduttavin |
| komitatiivi | – | kiduttavine |