kitua

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kitua (52-F) (taivutus)

  1. kärsiä (pitkään) kivuista; olla tuskissaan, henkihievereissä
  2. elää tai olla puutteessa, huonoissa oloissa tms.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkit̪uɑˣ/
  • tavutus: ki‧tu‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kitua Kielitoimiston sanakirjassa