kelluttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kelluttaminen (38)
- teonnimi verbistä kelluttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kelluttaminen | kelluttamiset |
| genetiivi | kelluttamisen | kelluttamisten kelluttamisien |
| partitiivi | kelluttamista | kelluttamisia |
| akkusatiivi | kelluttaminen; kelluttamisen |
kelluttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kelluttamisessa | kelluttamisissa |
| elatiivi | kelluttamisesta | kelluttamisista |
| illatiivi | kelluttamiseen | kelluttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kelluttamisella | kelluttamisilla |
| ablatiivi | kelluttamiselta | kelluttamisilta |
| allatiivi | kelluttamiselle | kelluttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kelluttamisena (kelluttamisna) |
kelluttamisina |
| translatiivi | kelluttamiseksi | kelluttamisiksi |
| abessiivi | kelluttamisetta | kelluttamisitta |
| instruktiivi | – | kelluttamisin |
| komitatiivi | – | kelluttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kelluttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kelluttamis- | |