keidas
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- aavikolla oleva hedelmällinen paikka t. alue, jossa pohjavesi on lähellä maanpintaa
- yleensä pinnaltaan kupera laiteen ympäröimä suoyhdistymätyyppi, keidassuo
- (kuvaannollisesti) Määritelmä puuttuu.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkei̯dɑs/
- tavutus: kei‧das
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keidas | keitaat |
| genetiivi | keitaan | keitaiden keitaitten |
| partitiivi | keidasta | keitaita |
| akkusatiivi | keidas; keitaan |
keitaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keitaassa | keitaissa |
| elatiivi | keitaasta | keitaista |
| illatiivi | keitaaseen | keitaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keitaalla | keitailla |
| ablatiivi | keitaalta | keitailta |
| allatiivi | keitaalle | keitaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keitaana | keitaina |
| translatiivi | keitaaksi | keitaiksi |
| abessiivi | keitaatta | keitaitta |
| instruktiivi | – | keitain |
| komitatiivi | – | keitaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keitaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
keidas- | |
Käännökset
[muokkaa]1. aavikolla oleva kohta jossa on vettä ja kasvillisuutta
2. yleensä pinnaltaan kupera laiteen ympäröimä suoyhdistelmätyyppi
|
Ks. keidassuo |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]keidasalue, keidasräme, keidassuo, keidasviljelys, kermikeidas, verokeidas