keidas

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keidas (41-F)[1]

  1. aavikolla oleva hedelmällinen paikka t. alue, jossa pohjavesi on lähellä maanpintaa
  2. yleensä pinnaltaan kupera laiteen ympäröimä suoyhdistymätyyppi, keidassuo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keidas keitaat
genetiivi keitaan keitaiden
keitaitten
partitiivi keidasta keitaita
akkusatiivi keidas; keitaan keitaat
sisäpaikallissijat
inessiivi keitaassa keitaissa
elatiivi keitaasta keitaista
illatiivi keitaaseen keitaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi keitaalla keitailla
ablatiivi keitaalta keitailta
allatiivi keitaalle keitaille
muut sijamuodot
essiivi keitaana keitaina
translatiivi keitaaksi keitaiksi
abessiivi keitaatta keitaitta
instruktiivi keitain
komitatiivi keitaine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

keidasalue, keidasräme, keidassuo, keidasviljelys, kermikeidas, verokeidas

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • keidas Kielitoimiston sanakirjassa
  • keidas Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 41-F