kaulaileva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kaulaileva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kaulailla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaulaileva | kaulailevat |
| genetiivi | kaulailevan | kaulailevien (kaulailevain) |
| partitiivi | kaulailevaa | kaulailevia |
| akkusatiivi | kaulaileva; kaulailevan | kaulailevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaulailevassa | kaulailevissa |
| elatiivi | kaulailevasta | kaulailevista |
| illatiivi | kaulailevaan | kaulaileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaulailevalla | kaulailevilla |
| ablatiivi | kaulailevalta | kaulailevilta |
| allatiivi | kaulailevalle | kaulaileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaulailevana | kaulailevina |
| translatiivi | kaulailevaksi | kaulaileviksi |
| abessiivi | kaulailevatta | kaulailevitta |
| instruktiivi | – | kaulailevin |
| komitatiivi | – | kaulailevine |