katumus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

katumus (39)[1]

  1. se, että katuu jotakin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katumus katumukset
genetiivi katumuksen katumusten
katumuksien
partitiivi katumusta katumuksia
akkusatiivi katumus; katumuksen katumukset
sisäpaikallissijat
inessiivi katumuksessa katumuksissa
elatiivi katumuksesta katumuksista
illatiivi katumukseen katumuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi katumuksella katumuksilla
ablatiivi katumukselta katumuksilta
allatiivi katumukselle katumuksille
muut sijamuodot
essiivi katumuksena katumuksina
translatiivi katumukseksi katumuksiksi
abessiivi katumuksetta katumuksitta
instruktiivi katumuksin
komitatiivi katumuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

katumuspilleri, katumuspäivä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • katumus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39