katua

Suomi

Substantiivi

katua

1. (taivutusmuoto) partitiivi sanasta katu

Verbi

katua (52-F) (taivutus)

1. olla pahoillaan jostain tekemästään; toivoa ettei olisi tehnyt jotain

   Sinun olisi syytä katua sanomisiasi.

   Sitä on nyt myöhäistä katua.

Etymologia

Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama uudissana

Käännökset

1. olla pahoillaan jostain tekemästään

englanti: regret espanja: arrepentirse italia: pentirsi, rimpiangere japani: 後悔する (うかいする, kōkai suru) norja: angre puola: żałować ranska: regretter

ruotsi: ångra saksa: bereuen tšekki: litovat unkari: megbán, sajnál venäjä: каяться viro: kahetsema

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: katumus
• verbit: kaduttaa

Idiomit

• katua tehokkaasti
  1. (oikeustiede) toimia siten, että aiottu rikos jää tekemättä
  2. (oikeustiede) toimia siten, että tekeillä olevan tai tehdyn rikoksen aiheuttama vahinko jää mahdollisimman pieneksi

Aiheesta muualla

• katua Kielitoimiston sanakirjassa