Siirry sisältöön

kaduttaa

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kaduttaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. aiheuttaa katumista
    Kaduttaako tulinen ateriasi nyt?
    En tohtisi myöntää, mutta minua kaduttaa lasten hankkiminen.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑdut̪ːɑːˣ/
  • tavutus: ka‧dut‧taa

Etymologia

[muokkaa]

johdos verbistä katua (johdin -tta-) [1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kaduttaa Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 1024, 1154 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.