katuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
katuminen (38)
- teonnimi verbistä katua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | katuminen | katumiset |
| genetiivi | katumisen | katumisten katumisien |
| partitiivi | katumista | katumisia |
| akkusatiivi | katuminen; katumisen |
katumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | katumisessa | katumisissa |
| elatiivi | katumisesta | katumisista |
| illatiivi | katumiseen | katumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | katumisella | katumisilla |
| ablatiivi | katumiselta | katumisilta |
| allatiivi | katumiselle | katumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | katumisena (katumisna) |
katumisina |
| translatiivi | katumiseksi | katumisiksi |
| abessiivi | katumisetta | katumisitta |
| instruktiivi | – | katumisin |
| komitatiivi | – | katumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | katumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
katumis- | |