kartoitus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kartoitus (39)

  1. kartoittaminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kartoitus kartoitukset
genetiivi kartoituksen kartoitusten
kartoituksien
partitiivi kartoitusta kartoituksia
akkusatiivi kartoitus; kartoituksen kartoitukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kartoituksessa kartoituksissa
elatiivi kartoituksesta kartoituksista
illatiivi kartoitukseen kartoituksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kartoituksella kartoituksilla
ablatiivi kartoitukselta kartoituksilta
allatiivi kartoitukselle kartoituksille
Muut
essiivi kartoituksena kartoituksina
translatiivi kartoitukseksi kartoituksiksi
abessiivi kartoituksetta kartoituksitta
instruktiivi kartoituksin
komitatiivi kartoituksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbin kartoittaa vartalosta kartoit- ja päätteestä -us

Käännökset[muokkaa]