kartesiolaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kartesiolaisuus (40)
- (filosofia) 1600-luvulla toimineen ranskalaisen monialaisen tutkijan René Descartesin laatimista filosofisista opeista muodostuva kokonaisuus
- edelliseen perustuva filosofinen oppisuunta
- (filosofia) mielen ja ruumiin erotteleva oppi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kartesiolaisuus | kartesiolaisuudet |
| genetiivi | kartesiolaisuuden | kartesiolaisuuksien |
| partitiivi | kartesiolaisuutta | kartesiolaisuuksia |
| akkusatiivi | kartesiolaisuus; kartesiolaisuuden |
kartesiolaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kartesiolaisuudessa | kartesiolaisuuksissa |
| elatiivi | kartesiolaisuudesta | kartesiolaisuuksista |
| illatiivi | kartesiolaisuuteen | kartesiolaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kartesiolaisuudella | kartesiolaisuuksilla |
| ablatiivi | kartesiolaisuudelta | kartesiolaisuuksilta |
| allatiivi | kartesiolaisuudelle | kartesiolaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kartesiolaisuutena | kartesiolaisuuksina |
| translatiivi | kartesiolaisuudeksi | kartesiolaisuuksiksi |
| abessiivi | kartesiolaisuudetta | kartesiolaisuuksitta |
| instruktiivi | – | kartesiolaisuuksin |
| komitatiivi | – | kartesiolaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kartesiolaisuude- | |
| vahva vartalo | kartesiolaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kartesiolaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
- kehittäjänsä René Descartesin mukaan
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kartesiolaisuus Tieteen termipankissa