kartano

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kartano (2)

  1. iso, vanha maatila, suurtila
  2. vanhan suurtilan päärakennus tai keskeinen rakennusryhmä
  3. yleensä komea, vanha rakennus
  4. (murteellinen) pihapiiri

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkɑrtɑno̞]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kartano kartanot
genetiivi kartanon kartanojen
kartanoiden
kartanoitten
partitiivi kartanoa kartanoita
kartanoja
akkusatiivi kartano; kartanon kartanot
sisäpaikallissijat
inessiivi kartanossa kartanoissa
elatiivi kartanosta kartanoista
illatiivi kartanoon kartanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kartanolla kartanoilla
ablatiivi kartanolta kartanoilta
allatiivi kartanolle kartanoille
muut sijamuodot
essiivi kartanona kartanoina
translatiivi kartanoksi kartanoiksi
abessiivi kartanotta kartanoitta
instruktiivi kartanoin
komitatiivi kartanoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

esikartano, herraskartano, karjakartano, kartanohotelli, kartanonherra, kartanonomistaja, kartanorakennus, kartanoromantiikka, sukukartano

Aiheesta muualla[muokkaa]