karkeistus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karkeistus (39)

  1. karkeistaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑrkei̯st̪us/
  • tavutus: kar‧keis‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karkeistus karkeistukset
genetiivi karkeistuksen karkeistusten
karkeistuksien
partitiivi karkeistusta karkeistuksia
akkusatiivi karkeistus;
karkeistuksen
karkeistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi karkeistuksessa karkeistuksissa
elatiivi karkeistuksesta karkeistuksista
illatiivi karkeistukseen karkeistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karkeistuksella karkeistuksilla
ablatiivi karkeistukselta karkeistuksilta
allatiivi karkeistukselle karkeistuksille
muut sijamuodot
essiivi karkeistuksena karkeistuksina
translatiivi karkeistukseksi karkeistuksiksi
abessiivi karkeistuksetta karkeistuksitta
instruktiivi karkeistuksin
komitatiivi karkeistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karkeistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
karkeistus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä karkeistaa (karkeist- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]