Siirry sisältöön

kallistama

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kallistama

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä kallistaa

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kallistama kallistamat
genetiivi kallistaman kallistamien
(kallistamain)
partitiivi kallistamaa kallistamia
akkusatiivi kallistama;
kallistaman
kallistamat
sisäpaikallissijat
inessiivi kallistamassa kallistamissa
elatiivi kallistamasta kallistamista
illatiivi kallistamaan kallistamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kallistamalla kallistamilla
ablatiivi kallistamalta kallistamilta
allatiivi kallistamalle kallistamille
muut sijamuodot
essiivi kallistamana kallistamina
translatiivi kallistamaksi kallistamiksi
abessiivi kallistamatta kallistamitta
instruktiivi kallistamin
komitatiivi kallistamine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kallistama-
vahva vartalo kallistama-
konsonantti-
vartalo
-

Viro

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kallistama (inf kallistada, yks 3 kallistab)

  1. syleillä
    Ema kallistab lapsi. – Äiti syleilee lapsia.
  2. halata

Taivutus

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kallistama Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • kallistama sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)