kakkiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kakkiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kakkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kakkiva | kakkivat |
| genetiivi | kakkivan | kakkivien (kakkivain) |
| partitiivi | kakkivaa | kakkivia |
| akkusatiivi | kakkiva; kakkivan | kakkivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kakkivassa | kakkivissa |
| elatiivi | kakkivasta | kakkivista |
| illatiivi | kakkivaan | kakkiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kakkivalla | kakkivilla |
| ablatiivi | kakkivalta | kakkivilta |
| allatiivi | kakkivalle | kakkiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kakkivana | kakkivina |
| translatiivi | kakkivaksi | kakkiviksi |
| abessiivi | kakkivatta | kakkivitta |
| instruktiivi | – | kakkivin |
| komitatiivi | – | kakkivine |