kakkiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kakkiminen (38)
- teonnimi verbistä kakkia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kakkiminen | kakkimiset |
| genetiivi | kakkimisen | kakkimisten kakkimisien |
| partitiivi | kakkimista | kakkimisia |
| akkusatiivi | kakkiminen; kakkimisen |
kakkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kakkimisessa | kakkimisissa |
| elatiivi | kakkimisesta | kakkimisista |
| illatiivi | kakkimiseen | kakkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kakkimisella | kakkimisilla |
| ablatiivi | kakkimiselta | kakkimisilta |
| allatiivi | kakkimiselle | kakkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kakkimisena (kakkimisna) |
kakkimisina |
| translatiivi | kakkimiseksi | kakkimisiksi |
| abessiivi | kakkimisetta | kakkimisitta |
| instruktiivi | – | kakkimisin |
| komitatiivi | – | kakkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kakkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kakkimis- | |