kaiuttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kaiuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kaikua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaiuttava | kaiuttavat |
| genetiivi | kaiuttavan | kaiuttavien (kaiuttavain) |
| partitiivi | kaiuttavaa | kaiuttavia |
| akkusatiivi | kaiuttava; kaiuttavan | kaiuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaiuttavassa | kaiuttavissa |
| elatiivi | kaiuttavasta | kaiuttavista |
| illatiivi | kaiuttavaan | kaiuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaiuttavalla | kaiuttavilla |
| ablatiivi | kaiuttavalta | kaiuttavilta |
| allatiivi | kaiuttavalle | kaiuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaiuttavana | kaiuttavina |
| translatiivi | kaiuttavaksi | kaiuttaviksi |
| abessiivi | kaiuttavatta | kaiuttavitta |
| instruktiivi | – | kaiuttavin |
| komitatiivi | – | kaiuttavine |
Verbi[muokkaa]
kaiuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kaiuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaiuttava | kaiuttavat |
| genetiivi | kaiuttavan | kaiuttavien (kaiuttavain) |
| partitiivi | kaiuttavaa | kaiuttavia |
| akkusatiivi | kaiuttava; kaiuttavan | kaiuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaiuttavassa | kaiuttavissa |
| elatiivi | kaiuttavasta | kaiuttavista |
| illatiivi | kaiuttavaan | kaiuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaiuttavalla | kaiuttavilla |
| ablatiivi | kaiuttavalta | kaiuttavilta |
| allatiivi | kaiuttavalle | kaiuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaiuttavana | kaiuttavina |
| translatiivi | kaiuttavaksi | kaiuttaviksi |
| abessiivi | kaiuttavatta | kaiuttavitta |
| instruktiivi | – | kaiuttavin |
| komitatiivi | – | kaiuttavine |