kailottanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kailottanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kailottaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kailottanut | kailottaneet |
genetiivi | kailottaneen | kailottaneiden kailottaneitten |
partitiivi | kailottanutta | kailottaneita |
akkusatiivi | kailottanut; kailottaneen | kailottaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kailottaneessa | kailottaneissa |
elatiivi | kailottaneesta | kailottaneista |
illatiivi | kailottaneeseen | kailottaneisiin kailottaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kailottaneella | kailottaneilla |
ablatiivi | kailottaneelta | kailottaneilta |
allatiivi | kailottaneelle | kailottaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kailottaneena | kailottaneina |
translatiivi | kailottaneeksi | kailottaneiksi |
abessiivi | kailottaneetta | kailottaneitta |
instruktiivi | – | kailottanein |
komitatiivi | – | kailottaneine |