kailottaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kailottaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. puhua kovaan ääneen (yksityisasioita)
    Pitikö se nyt koko kylälle kailottaa?

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑi̯lot̪ːɑːˣ/
  • tavutus: kai‧lot‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]