kaihtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaihtaminen (38)
- teonnimi verbistä kaihtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaihtaminen | kaihtamiset |
| genetiivi | kaihtamisen | kaihtamisten kaihtamisien |
| partitiivi | kaihtamista | kaihtamisia |
| akkusatiivi | kaihtaminen; kaihtamisen |
kaihtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaihtamisessa | kaihtamisissa |
| elatiivi | kaihtamisesta | kaihtamisista |
| illatiivi | kaihtamiseen | kaihtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaihtamisella | kaihtamisilla |
| ablatiivi | kaihtamiselta | kaihtamisilta |
| allatiivi | kaihtamiselle | kaihtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaihtamisena (kaihtamisna) |
kaihtamisina |
| translatiivi | kaihtamiseksi | kaihtamisiksi |
| abessiivi | kaihtamisetta | kaihtamisitta |
| instruktiivi | – | kaihtamisin |
| komitatiivi | – | kaihtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaihtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaihtamis- | |