kahlehtinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kahlehtinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kahlehtia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kahlehtinut | kahlehtineet |
| genetiivi | kahlehtineen | kahlehtineiden kahlehtineitten |
| partitiivi | kahlehtinutta | kahlehtineita |
| akkusatiivi | kahlehtinut; kahlehtineen | kahlehtineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kahlehtineessa | kahlehtineissa |
| elatiivi | kahlehtineesta | kahlehtineista |
| illatiivi | kahlehtineeseen | kahlehtineisiin kahlehtineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kahlehtineella | kahlehtineilla |
| ablatiivi | kahlehtineelta | kahlehtineilta |
| allatiivi | kahlehtineelle | kahlehtineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kahlehtineena | kahlehtineina |
| translatiivi | kahlehtineeksi | kahlehtineiksi |
| abessiivi | kahlehtineetta | kahlehtineitta |
| instruktiivi | – | kahlehtinein |
| komitatiivi | – | kahlehtineine |