kaduttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaduttaminen (38)
- teonnimi verbistä kaduttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaduttaminen | kaduttamiset |
| genetiivi | kaduttamisen | kaduttamisten kaduttamisien |
| partitiivi | kaduttamista | kaduttamisia |
| akkusatiivi | kaduttaminen; kaduttamisen |
kaduttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaduttamisessa | kaduttamisissa |
| elatiivi | kaduttamisesta | kaduttamisista |
| illatiivi | kaduttamiseen | kaduttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaduttamisella | kaduttamisilla |
| ablatiivi | kaduttamiselta | kaduttamisilta |
| allatiivi | kaduttamiselle | kaduttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaduttamisena (kaduttamisna) |
kaduttamisina |
| translatiivi | kaduttamiseksi | kaduttamisiksi |
| abessiivi | kaduttamisetta | kaduttamisitta |
| instruktiivi | – | kaduttamisin |
| komitatiivi | – | kaduttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaduttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaduttamis- | |