kaavio
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaavio (3)
- kaaviokuva, kaavamainen esitys jostakin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑːʋio/
- tavutus: kaa‧vi‧o
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaavio | kaaviot |
genetiivi | kaavion | kaavioiden kaavioitten |
partitiivi | kaaviota | kaavioita |
akkusatiivi | kaavio; kaavion |
kaaviot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaaviossa | kaavioissa |
elatiivi | kaaviosta | kaavioista |
illatiivi | kaavioon | kaavioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaaviolla | kaavioilla |
ablatiivi | kaaviolta | kaavioilta |
allatiivi | kaaviolle | kaavioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaaviona | kaavioina |
translatiivi | kaavioksi | kaavioiksi |
abessiivi | kaaviotta | kaavioitta |
instruktiivi | – | kaavioin |
komitatiivi | – | kaavioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaavio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Gustaf Renvallin käyttöön ottama uudissana[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: kaavioida
Yhdyssanat[muokkaa]
kaaviokuva, kaaviopiirros, kytkentäkaavio, lohkokaavio, organisaatiokaavio, vuokaavio
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.