kaavio

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaavio (3)[1]

  1. kaaviokuva, kaavamainen esitys jostakin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaavio kaaviot
genetiivi kaavion kaavioiden
kaavioitten
partitiivi kaaviota kaavioita
akkusatiivi kaavio;
kaavion
kaaviot
sisäpaikallissijat
inessiivi kaaviossa kaavioissa
elatiivi kaaviosta kaavioista
illatiivi kaavioon kaavioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaaviolla kaavioilla
ablatiivi kaaviolta kaavioilta
allatiivi kaaviolle kaavioille
muut sijamuodot
essiivi kaaviona kaavioina
translatiivi kaavioksi kaavioiksi
abessiivi kaaviotta kaavioitta
instruktiivi kaavioin
komitatiivi kaavioine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Gustaf Renvallin käyttöön ottama uudissana[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kaaviokuva, kaaviopiirros, kytkentäkaavio, lohkokaavio, organisaatiokaavio, vuokaavio

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kaavio Kielitoimiston sanakirjassa
  • kaavio Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 3
  2. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.