kaatuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kaatuminen (38)
- teonnimi verbistä kaatua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaatuminen | kaatumiset |
| genetiivi | kaatumisen | kaatumisten kaatumisien |
| partitiivi | kaatumista | kaatumisia |
| akkusatiivi | kaatuminen; kaatumisen |
kaatumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaatumisessa | kaatumisissa |
| elatiivi | kaatumisesta | kaatumisista |
| illatiivi | kaatumiseen | kaatumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaatumisella | kaatumisilla |
| ablatiivi | kaatumiselta | kaatumisilta |
| allatiivi | kaatumiselle | kaatumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaatumisena (kaatumisna) |
kaatumisina |
| translatiivi | kaatumiseksi | kaatumisiksi |
| abessiivi | kaatumisetta | kaatumisitta |
| instruktiivi | – | kaatumisin |
| komitatiivi | – | kaatumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaatumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaatumis- | |