Siirry sisältöön

kaarre

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kaarre (48-K)

  1. tien, muodon ym. kaareva kohta, mutka, kurvi
  2. kaartuva liike, mutka, kurvi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑːrːeˣ/
  • tavutus: kaar‧re

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaarre kaarteet
genetiivi kaarteen kaarteiden
kaarteitten
partitiivi kaarretta kaarteita
akkusatiivi kaarre;
kaarteen
kaarteet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaarteessa kaarteissa
elatiivi kaarteesta kaarteista
illatiivi kaarteeseen kaarteisiin
kaarteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaarteella kaarteilla
ablatiivi kaarteelta kaarteilta
allatiivi kaarteelle kaarteille
muut sijamuodot
essiivi kaarteena kaarteina
translatiivi kaarteeksi kaarteiksi
abessiivi kaarteetta kaarteitta
instruktiivi kaartein
komitatiivi kaarteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaartee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kaarret-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi kaartaa (heikko vokaalivartalo kaarra-) + johdin -e

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kaarresäde, kuolemankaarre, neulansilmäkaarre, sisäkaarre, ulkokaarre

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kaarre Kielitoimiston sanakirjassa