käsittelijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
käsittelijä (12)
- henkilö, joka käsittelee jotakin asiaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käsittelijä | käsittelijät |
| genetiivi | käsittelijän | käsittelijöiden käsittelijöitten (käsittelijäin) |
| partitiivi | käsittelijää | käsittelijöitä |
| akkusatiivi | käsittelijä; käsittelijän |
käsittelijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käsittelijässä | käsittelijöissä |
| elatiivi | käsittelijästä | käsittelijöistä |
| illatiivi | käsittelijään | käsittelijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käsittelijällä | käsittelijöillä |
| ablatiivi | käsittelijältä | käsittelijöiltä |
| allatiivi | käsittelijälle | käsittelijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käsittelijänä | käsittelijöinä |
| translatiivi | käsittelijäksi | käsittelijöiksi |
| abessiivi | käsittelijättä | käsittelijöittä |
| instruktiivi | – | käsittelijöin |
| komitatiivi | – | käsittelijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käsittelijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka käsittelee jotakin asiaa
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- käsittelijä Kielitoimiston sanakirjassa