kärähtäminen
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kärähtäminen (38)
- teonnimi verbistä kärähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kärähtäminen | kärähtämiset |
| genetiivi | kärähtämisen | kärähtämisten kärähtämisien |
| partitiivi | kärähtämistä | kärähtämisiä |
| akkusatiivi | kärähtäminen; kärähtämisen |
kärähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kärähtämisessä | kärähtämisissä |
| elatiivi | kärähtämisestä | kärähtämisistä |
| illatiivi | kärähtämiseen | kärähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kärähtämisellä | kärähtämisillä |
| ablatiivi | kärähtämiseltä | kärähtämisiltä |
| allatiivi | kärähtämiselle | kärähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kärähtämisenä (kärähtämisnä) |
kärähtämisinä |
| translatiivi | kärähtämiseksi | kärähtämisiksi |
| abessiivi | kärähtämisettä | kärähtämisittä |
| instruktiivi | – | kärähtämisin |
| komitatiivi | – | kärähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kärähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kärähtämis- | |